[FIN] Kuudes ydinvoimala Suomeen?

Vaikka viides ydinvoimala ongelmineen ei ole läheskään valmis, käy keskustelu kuudennesta voimalasta kuumana. Tarja Halonen yllätti osan tahoista tänään ilmoittamalla, ettei itse kannata kuudetta ydinvoimalaa ja ettei näe ydinvoimaa yleisesti pitkän tähtäimen ratkaisuna energiahaasteeseen.

Ydinvoimaa kannattavalle SDP:lle ja erityisesti Heinäluomalle tilanne edellytti siis tavallista suurempaa selittämisen tarvetta. Heinäluoman mukaan mitän päästötöntä energiamuotoa ei voi sulkea pois.

Tarkastellaanpa näitä kahta kantaa tosiasioiden, eikä poliittisen (ir)realiteetin valossa.

Ydinvoiman ongelmat

Ydinvoima ei ole päästötöntä. Ei edes pelkällä hiilidioksiditasolla mitattuna. Kuka muuta väitää, ei perusta argumenttejaan fysikaaliseen todellisuuteen, vaan toiveajatteluun tai suoranaisiin valheisiin elinkaarianalyyseista. Toki se on vähäpäästöisempää kuin fossiilisten, kuten hiilen, polttaminen. Toisaalta, se voi olla kasvihuonekaasujen päästöiltään pahempaa kuin moderni aurinkovoima (riippuen tilanteesta) tai vesivoima.


Ydinvoiman nettoenergiasuhde on luotettavissa tieteellisissä arvioissa, eikä teollisuuden omassa propagandassa, välillä 5 - 15. Nämä ovat siis luotettaviin elinkaarianalyysiin perustuvia tieteellisesti verifioituja arvioita, eivätkä ydinvoimaa myyvien tarkistamatonta propagandaa. Pitkällä tähtäimellä tuotannollisesti järkevän energiajärjestelmän fysikaalisen järkevyyden raja kulkee kokonaisjärjestelmän nettoenergiasuhteessa paikkeilla 10. Modernit EPR-voimalat voivat ylittää tämän, mutta siitä ei ole näyttöä, koska em. reaktoreita ei ole vielä tuotantokäytössä. Lisäksi tarjolla on nettoenergiasuhteeltaan huomattavasti parempia vaihtoehtoja, kuten tuulivoimaa.


Ydinvoimaloiden polttoaine, uraani, alkaa olla äärimmäisen haluttua ja siksi myös kallista polttoainetta. Nykyinen vuotuinen kysyntä ylittää vuotuisen kaivostuotantokapasiteetin, kun tuotannosta lasketaan pois Venäjän käytöstä poistamien ydinaseiden varastoista vapautettu ydinpolttoaine. Uraanin hintaan vaikuttaa jo nyt ydinvoiman lisäkysyntä. Kukaan ei tiedä mille tasolle hinta asettuu, mikäli maailmaan rakennetaan kymmeniä uusia ydinvoimaloita, kuten jotkut visioivat. Uraani ei myöskäään ole ehtymätöntä. Nykysähkönkulutuksella maailma polttaisi kaikki rikkaan uraanin varanot kolmessa vuodessa, mikäli kaikki sähkö tuotettaisiin uraanifissiolla. Jopa nykytasolla ja vähäisemmillä tuotantolisäyksillä uraani loppuu 2050-luvun tienoilla.


Kun maailma alkaa sotia yhä kiihkeämmin uusiutumattomien energioiden varoista, niin kannattaako Suomen satsata energiamuotoihin, joiden suhteen se ei voi olla edes teoreettisesti omavarainen. Uraaniin merkittävämpi satsaaminen ei esim. vähentäisi merkittävästi Suomen riippuvuutta Venäjän maakaasusta, koska moni uraanivarannot omaava maa aikoo käyttää suuren määrän oman maansa tuotannosta (Venäjä ehkä isoimpana poikkeuksena). Tuuli- ja aurinkovoiman suhteen Suomi voi teoriassa parantaa omavaraisuuttaan energiatuotannossa. Teoreettinen mahdollisuuskin on parempi, kuin ei mahdollisuutta laisinkaan.

Lisäksi täytyy kysyä, että miksi tehdä pitkän tähtäimen satsauksia energiamuotoon, jonka nettoenergian nostaminen ei ole käytännössä mahdollista. Ydinvoimaloiden investointisyklit ja voimaloiden käyttöiät ovat niin pitkiä, että todelliset kustannukset saadaan tietää vasta vuosia käytöstä poistamisen jälkeen. Pitkät syklit eivät myöskään mahdollista uuden teknologian suhteellisen nopeaa käyttöönottoa. Nopea käyttöönotto ja jatkuvasti parantuva nettoenergiasuhde taas on mahdollista sekä aurinko- että tuulivoimassa kehittyvän teknologian avulla. Investointisyklit ja takaisinmaksuajat ovat ydinvoimaa huomattavasti lyhyempiä ja paranevat jatkuvasti.

Polttoaineen loppusijoituksen ongelmat. Aivan liian iso asia käsiteltäväksi, mutta sanottakoon, että ongelmaa ei ole ratkaistu.

Ydinvoiman hyödyt
Suomen kokonaistuuli-, vesi- ja aurinkovoimapotentiaali ei ole nykytekniikalla ja erityisesti vastustuksella järisyttävän suuri. Tästä näkökulmasta ydinvoima voi kenties olla, mikäli rikkaan uraanin saatavuus ja hinta ei ole este, järkevä lisä energiatarjonnan palettiin.

Mikäli ydinvoimalla tuotettu energia olisi pois likaisella hiilellä tuotetusta energiasta, niin saisimme suhteellisia hiilidioksidisäästöjä. Tapahtuisiko näin, vai kasvaisiko sähkön kysyntä saman verran kun ydinvoima tarjoaisi lisänergiaa, jolloin myös likainen tuotanto säilytetäisiin. Tällöin säästö olisi puhtaasti laskennallinen, emmekä hillitsisi päästöjä todellisuudessa laisinkaan. Tämä ei tosin ole ydinvoiman ongelma, mutta hyvä muistutus siitä, että aina energiantuotannon lisääminen ei ratkaise ongelmiamme, erityisesti päästöongelmia.

Lopuksi
Mitkä sitten ovat meidän suomalaisten todelliset mahdollisuudet valita kuudennen ydinvoimalan ja muiden vaihtoehtojen välillä? Elinkeinoelämän ja poliittisen eliitin mukaan vaihtoehtoja ei ole.

Kuudennen ydinvoiman rakentaminen riipuu ainakin seuraavista kysymyksistä:

• Annammeko etujärjestöjen sanella päätöksen puolestamme vai pyrimmekö äänestäjinä vaikuttamaan päätökseen?
• Olemmeko kykeneviä oikeasti säästämään energiaa merkittävässä mittakaavassa (5-15%)?
• Kuka tarjoaa myös elinkeinoelämälle kelpaavan todellisen vaihtoehdon?
• Lykkäämmekö päätöksen tekoa riittävän kauan, jolloin muiden maiden ydinvoimalatilaukset tukkivat maailman voimalarakennuskapasiteetin?
• Iskeekö maailman talouteen merkittävä lama, joka laittaa kaikki investoinnit jäihin?
• Jatkaako ydinvoima viime aikoina suhteellisen turvallista ja harvoin otsikoihin noussutta energiatuotantoaan myös lähivuosien aikana (eli ei onnettomuuksia, jotka kääntävät päät)?

Näihin tuskin kenelläkään on vastauksia, mutta jos asiasta saa päättä yksin Lipposenkin tukema ydinvoimateollisuus, niin kuudes ydinvoimala Suomessa on väistämätöntä. Ja niin vaikeaa kuin sen myöntäminen joillekin voi olla, kuudes ydinvoimala ei välttämättä ole huonoin vaihtoehto, joskaan ei myöskään lähellekään paras.

Harmillisinta koko kuudennen ydinvoimalan keskustelussa on, että kestävä vaihtoehto energian jatkuvalle tuhlaukselle ja kulutuksen kasvulle on kokonaan unohtunut. Tästä näkökulmasta olisi traagista, jos Suomeen tehtäisiin pitkäikäinen ja kallis investointi jälleen uudesta energiantuotantolaitoksesta, ennen kuin vaihtoehtoja on systeemisesti analysoitu.

Ja lopuksi, ettei totuus unohtuisi, Lehden näkemys aiheesta:

“Tarkoitus olisi, että kuudes ydinvoimala valmistuisi hiukan ennen viidettä sitten joskus”, TVO:n toimitusjohtaja Pertti Simola suunnittelee.