[FIN] Ruotsi ja Norja taas edellä Suomea

Suomalainen media on pahasti jäljessä öljymarkkinoiden muutosten ymmärtämisessä. Öljyn tuotantohuippu, öljylaadun heikentyminen ja tuotantokustannusten kasvu loistavat kaikki poissaolollaan suomalaisen median öljyanalyyseissä. Tilalla ovat spekulaatio, pelkopreemiot ja muut koomisuutta hipovat selitykset väitetystä öljyn hintakuplasta.

Tälläkin alueella suomalainen media on auttamattomasti naapurimaiden uutisointia jäljessä. Eikä nyt tarvitse mennä Britteihin, jossa öljyhuippua on raportoitu aktiivisesti kuukausittain jo yli kahden vuoden ajan. Tai Saksaan. Tai Yhdysvaltoihin. Tai Australiaan. Parempaa uutisointia löytyy nimittän lähempää, Ruotsista ja Norjasta.

Ruotsin johtava talouslehti, Dagens Industri, kirjoitti kesäkuun lopulla Jeffrey Brownin kehittämästä Export Land -mallista ja varmisti sen paikkansapitävyyden energiajärjestöjen tilastoista. Lopulta tulos on hyvin yksinkertainen:

"Resultatet blir att den inhemska konsumtionen av olja ökar medan nettoexporten minskar." - Dagens Industri

Öljynviejämaiden sisäinen kulutuksen kasvu syö siis maiden vientipotentiaalia. Vaikka ELM ei olisikaan täydellinen selitys koko Lähi-Idän OPEC -maiden nettoviennin laskulle viime vuosina, on sen osuus lähivuosina vääjäämätön: Lähi-idän öljymaissa on nuorin ja nopeiden kasvava väestö, jonka öljynkulutus nousee elintason kasvaessa kohisten. Optimistisinkaan öljyntuotannon kasvuennuste ei riitä näissä maissa kattamaan kotimaan kysynnän kasvua. Ja kun päälle laskee vielä esim. Saudi Arabian ja Kuwaitin kohdalla maiden johdon toteamukset, että öljyä jätetään kotimaahan tulevia sukupolvia varten, niin yhtälö on valmis.

Norjalaisten Hegnar analysoi myös öljyn hinnannousua ja kuvaa ELM-mallin hyvin.

"Flere land som tidligere var nettoeksportører av olje, har gradvis utviklet seg til å bli nettoimportører, noe som er med på å bevise at ELM-teorien kan ha noe for seg." - Hegnar

Suomalaisten lukemat Kauppalehti, Tekniikka & Talous ja Taloussanomat loistavat öljymarkkinoiden analyysissä joko hiljaisuudellaan tai - ikävä kyllä - osaamattomuudellaan. Ne harvat analyysit ja kolumnit, joita aiheesta on yleensä kirjoitettu kritiikittömien päiväuutisten lisäksi ovat joko ilmiselviöitä, kuten "öljyn hinta syö kuluttajan kukkaron sisältöä" tai vaihtoehtoisesti analyysiltään pahasti ontuvia, kuten "ihmiset vaihtavat öljy biopolttoaineisiin ja tuulivoimaan". Kirjoittelu joka väärinymmärtää energiamarkkinoiden ja primäärienergialähteiden hiearkian noin väärin pahasti pitäisi jättää julkaisematta. Oikeastaan vain Talouselämä on hitaamman julkaisusyklinsä ansiosta pystynyt valottamaan hieman myös taustoja.

Vaihtoehtoinen tulkinta suomalaisten talouslehtien öljyanalyysin olemattomuudelle on, että suomalainen media vain "raportoi" sen mitä muut heille syöttävät - sen enempää analysoimatta, tutkimatta tai faktoja varmistamatta.

Oli selitys mikä tahansa, jälki on toisinaan koomista ja välillä suorastaan surullista. Eikä yksikään selitys poista vastuuta toimittajilta: he ovat tähän asti tehneet työnsä asian suhteen huonosti ja jättäneet keskeisimmät öljymarkkinoita ajavat seikat analysoimatta.

Olisikohan siis nyt syytä, että suomalaiset taloustoimittajat ottaisivat IEA:n, EIA:n, BP:n ja muutaman muut historialliset taulukkodata käyttöönsä ja tekisivät oman analyysinsä? Markkinoilla olevien puolueellisten analyytikkojen letkautuksia on kuultu jo tarpeeksi.

Ohessa joitain kuvia, joilla varmasti pääsee alkuun öljytuotannon ja -hinnan nykytilanteen analysoinnissa. Toimittajien tulisi aloittaa siitä, että ymmärtävät mitä tietoa kuvissa kerrotaan ja mikä on tämän tiedon merkitys öljymarkkinoille.