[FIN] Puolueiden energiamielipiteet - vaalikeskustelu YLE TV2 21.2.2007

YLE TV2 lähetti 21.2.2007 keskusteluohjelman, jossa nykyisten eduskuntapuolueiden edustajat saivat kertoa mielipiteistään Suomen energiapolitiikasta.

Ensinnäkin kiitokset ohjelman tekijöille: suoran paskanjauhannan kieltäminen ja aikaisempien historiallisten energiaennustusten virheellisyyden osoittaminen olivat kuin tuore tuulahdus näihin keskusteluihin.

Toiseksi torut lähes kaikille keskustelijoille: jos teiltä pyydetään lyhyttä vastausta tai kysymystä, antakaa sellainen. Tämä pätee erityisesti poliitikkoihin. Teidän tulisi olla puhumisen ammattilaisia. Käyttäytykää sen mukaisesti, vaikka mikrofonin monopolisointi onkin, ah niin houkuttelevaa.

Sitten puolueiden mielipiteisiin, kouluarvosanoin pisteytettynä:

• Puolue A: "Lisää uusiutuvia, erit. biopolttoaineita, tuulivoimaa, energiansäästöä ja kaiken tämän vero-ohjausta. Kuudetta ydinvoimalaa ei tarvita." Selkeästi perusteltu, perustuen pääosin fysikaaliseen todellisuuteen, ilman että taustalla olisi yhden tahon propagandaa. Ilmastohaaste ymmärretty tärkeänä. Miinus biopolttoaineiden ymmärryksestä.
  Arvosana 8-
  
  
• Puolue B: "Lisää ydinvoimaa, myös kuudes ydinvoimala. Ei näpertelyä ja piperrystä. Silti kuluttajilla on oltava erilaisia vaihtoehjoa. Tuulivoima on kallista. Ei verotusohjaukselle." Äärimmäisen ristiriitainen, täysin vanhentunutta ja tarkoitushakuisesti valittua tilasodataa, poliittisen lipevä ja kaikkia osapuolia nuoleskeleva näkemys. Usko markkinoiden kaikkivoipaisuuteen, mikä on erityisesti energiamarkkinoilla osoitettu historiallisesti täysin virheelliseksi.
  Arvosana: 6-
  
  
• Puolue C: "Ydinvoimaa ja biopolttoaineita, erityisesti maaseudulla. Ei tuulivoimaa. Ei vero-ohjausta. Pelkällä porkkanalla ja tuella ohjataan tuotantoa. Emme voi suostua suuriin hiilidioksidipäästöihin, koska se syö työpaikkoja. Puun poltto uunissa on energiansäästöä." Ymmärrys ei perustunut fysikaalisen todellisuuden ymmärtämiseen ja aluepolitiikka esitti ilmeisen tärkeää osaa monessa päätöksen perustelussa. Yksipuoleinen ymmärrys eri energiamuotojen hyödyistä ja haistoista, puhumattakaan hinnasta.
  Arvosana: 7-
  
  
• Puolue D: "Hiilidioksidipäästötaso 20% tavoitettavissa helposti, vaihtoehtoisilla energiamuodoilla ja säästöillä. Kyseinen taso täytyy olla minimitaso mihin päästään EU-ehdotuksen mukaisessa ajassa. Lisäydinvoimaa ei tarvita. Verotusohjausta tulee käyttää energiamuotojen tukemisessa. Tuulivoiman hinta ei nouse, kun muiden hinta nousee." Haastava ja kohtuullisen johdonmukainen ehdotuskirjo, mutta perustuen moderniin tietoon eri vaihtoehtojen kustannuksista ja haitoista. Ydinvoiman kieltoperusteluista ei selkeyttä.
  Arvosana: 8
  
  
• Puolue E: "Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä pitäisi tukea verotuksella. Verotetaan tuhlausta, palkitaan säästöä. Lisää tuulivoimaa." Kanta hiilidioksidipäästöistä epäselvä, hieman sama kuva ydinvoimasta.
  Arvosana: 7+
  
  
• Puolue F: "Sähkön kulutus tulee kasvamaan lisää, kysyntään pakko vastata. Energiansäästö lisäämällä energiatehokkaan suomalaisen teknologian vientiä [???]" Tätä kuunnellessa teki mieli itkeä. Selitykset olivat luonnonvoimaisia (ei voi vaikuttaa) ja teknologiaongelmiin tarjottiin lisää teknologiaa ratkaisuksi.
  Arvosana: 5

Lukijoille jääköön tehtäväksi päätellä, mikä puolue esitti minkäkin kannan. Lopulta sillä ei ole väliä, koska puolueet eivät omaa niin vahvaa yksimielisyyttä, että kenenkään tahto toteutuisi. Eli jatkamme BUA-linjalla todennäköisesti eteenpäin, ellei radikaali konsesus materialisoidu tyhjästä yllättäen.

Kaikkien puolueiden edustajat saivat miinuksia seuraavasta:

1. Ei käsitystä öljytuotannon huipusta ja vaikutuksista
2. Nettoenergialaskelmien puuttuminen perusteluista
3. Jevonin paradoksin huomiotta jättäminen energiasäästöpuheissa
4. Ei sanaakaan Venäjän energiatuonnin tai maan maakaasuvarojen riittävyydestä
5. Ei rohkeutta puhua siitä miten käy, jos emme muuta energia- ja päästörakennett radikaalisti

Aloitus oli kuitenkin hyvä näinkin vaikeaan aiheeseen. Näitä keskusteluja vain tarvittaisiin lisää, mukaan täytyisi saada alan puolueettomat asiantuntijat ja energia-alan lobbaustahojen suorat valheet pitäisi paljastaa heti kättelyssä, jotta ne eivät jää kummittelemaan kansalaisten mieliin. Sitten pitäisi saada fysikaaliseen todellisuuteen perustuva konsensus ja tekoja aikaiseksi.

Puhe ei ratkaise ongelmiamme. Vaalien jälkeinen tilanne näytää, millä puolueilla on tahtoa ja kykyä navigoida vaikeidenkin asioiden kanssa vastustuksen läpi ja saada asioita tapahtumaan.

Olemme energia-asioissa todennäköisesti jo vaiheessa, jossa vain teoilla on merkitystä. Juhlapuheilla ei jätetä itsestä kuin huono poliittinen perintö.

"Save" the world & earn $25 mil by fooling everybody

Richard "VirginAir" Branson's recent competition announcement for successful atmospheric carbon capture & storage technology that scales has peppered the discussion again on geo-atmospheric engineering.

This is not the first time these things have been discussed. Some serious climatologist have already suggested that we should consider "dirtying" the atmosphere to ensure that global dimming continues to protect us from further warming of the climate.

So, drastic times call for drastic measures, eh?

Perhaps, but even drastic measures must obey the laws of physics.

Big technological atmospheric geo-engineering attempts have a high likelihood of being not only misguided, but producing the reverse of the desired result.

Let's use the Branson's competition as an example.

What is required to capture C02 from atmosphere and lessen it's impact on global warming?

1. Extracting CO2 from air takes a non-trivial amount of energy (at scales we are talking about)
2. Binding this CO2 into a liquid/solid that is environmentally harmless requires some energy (for 1&2 - if it was highly reactive and not inert, it wouldn't stay in the atmosphere, would it?)
3. Moving this resulting matter into a place where it can be stored and poses no risk of re-release of CO2, is still available for normal earth carbon cycle (i.e. isn't hermeneutically sealed for thousands of years) and is environmentally safe requires A LOT of energy.

1+2+3=lot of energy requirements.

Where does this energy come from?

What is the most abundant, economical & infrastructure ready fuel we have after oil & gas?

Coal.

Which in turn releases CO2 (carbon capture & sequestration is pure "on paper" technology, no plants exist for it).

Somebody has to do the calculations, but if the laws of thermodynamics still apply, this may not be a winning proposition overall. Not in terms of energy use or in terms of CO2 bound.

Now, about "passive" systems - these are more interesting, but...

First of all, passive is a misnomer.

All systems require energy to do their work.

Passive here probably means: a free no man-made external power supply (that must be re-filled) is included.

Second, no energy in earth eco-system if by definition "free". Earth has several mass-energy cycles that keep it in equilibrium. As a thought game, if one were to remove all the energy from winds for example, what do you think would happen to the earth wind/cloud/rain atmospheric cycle? It would cease to exist. And so would life on earth.

So beware of anybody bearing gifts of energy with titles like "free" or "clean" or "harmless" slapped onto them.

Still, educated people say that passive CO2 systems are possible, although the energy calculations they base they thinking on is clearly limited to the chemical bond level only.

This is a classic case of defining the system boundary in an EROI (or here CO2) calculation.

Somebody has to build these systems, somebody has to install them, somebody has to service them and the output (e.g. calcium carbonate) must be moved and stored.

All this requires huge amounts of energy that in turn must be produced (currently using C02 releasing technologies).

So is there another solution out of the dilemma?

Can we fix bad CO2 polluting technologies before we actually come up with a clearly C02 binding (better than C02 neutral) energy technology that scales to world wide production FAST, and not in 50 years?

I think the last bastion of research lies in the field of bio-engineering of bacteria, plankton and enzymes. And biologist know this.

The only way any living system may operate in near equilibrium state is when the feces & trash of some species become the primary fuel of other species, which in turn produce fuel for the first (or third) species.

Currently we are fairly far off from this kind of equilibrium. We are producing way too much CO2 (at an increasing pace) and there is not enough living organisms to scale to meet that output and use it up.

Another way of looking at the C02 emission problem is that we have a massive energy cycle non-equilibrium. The resulting C02 is not being bound and used by other energy binding/releasing mechanisms.

Can we manufacture such a beast at massive scale AND not risk the likelihood of tipping the non-equilibrium towards the reverse trend (too little CO2)?

Or... should we seriously consider alternative approaches to all these first order law defying exercises and concentrate on the processes of allostasis on the global human scale?

If I were Branson, I'd seriously consider hiring a group of guys to do a full value-stream mapping of the whole energy use in the air traffic business and figure way to use X0% less fuel, fly X0% less, use a less carbon intensive alternative for kerosene and capture the C02 out of the fuel used.

That's where I'd put my $25 mil to begin with.

But that wouldn't buy Branson publicity, give him an image of a "nice environmental guy" in the minds of the masses and let everybody think that "this problem is now practically solved, and markets will take care of it."

And most importantly: according to corporate speech, it's not the job of profit making entities to fix the climate. Companies are "beyond morality" and only exist to make profit at maximum levels, by offsetting some of their expenses as externalities to others.

No solution. Case closed?

Why we need energy education

Reading forum posts on the net about energy needs, energy alternatives climate change and greenhouse gases can be depressing. I mean really depressing.

The general level of energy understanding of people who might otherwise be highly educated and well read is quite appalling.

Let's look at a reoccurring example from the field of vehicles.

A hybrid vehicle poll from Canadian Globe & Mail



Eh? All hybrid vehicles now in production or in the pipeline run on plain old fossil fuels (gas, gasoline or diesel). Even is somebody is stupid enough to some time in the future to build a hydrogen powered vehicle, one must understand that hydrogen is NOT an energy source, but a carrier. Hydrogen must be produced and it takes a lot of energy to produce it. Where does this energy come from? You guessed it: fossil fuels.

And in the above poll 2050 voters thought "It's not necessary" to look at the alternatives. Good grief.

There are various other examples one could site ranging from LED lamps being 100 times as efficient as ordinary lamps (no they are not, look into system efficacy and scotopic luminous power), electricity being cleaner than coal (well duh, it depends on HOW you make the electricity), SUVs having smaller energy needs than current hybrids (can you say "bought partial research"), etc.

The list is just too long and getting longer every day.

The fact of the matter seems to be that the average person is so removed from physical reality or education in basic physical processes that she can be fooled into believing almost any fairy tale.

So PR rules supreme here. Don't fall for it. Check the facts and remember: if it's too good to be true, in 99% of the cases you can stop believing right away.

[FIN] Uraani... seuraava öljy?

Nyt kun öljyn ja kaasun riittävyydestä alkaa olla laajempaa hermostuneisuutta, on katse sekä rahoitusmarkkinoilla että kysyntää edustavissa valtioissa kääntynyt vaihtoehtoihin. Tarkasti ottaenhan uraani ei voimalassa poltettavana radioaktiivisena materiaalina ole suora korvike kaasumaiselle tai nestemäiselle polttomoottorin käyttöpolttoaineelle. Silti se on yhä merkittävämpi osa koko energiatarjonnan palettia.

Kuinka paljon uraania sitten tuotetaan ?

(C) WISE Uranium Project

Entä mikä on reaktoreiden vuotuinen uraanitarve?

(C) WISE Uranium Project

Huomaa "World Total" lukujen outo ero tuotannon ja käytön välillä.

Maailmassa käytetään joka vuosi enemmän uraania jo käytössä olevissa reaktoreissa kuin mitä sitä tuotetaan.

Outoa, eikö totta. Mistä tulee se loppu käytettävä polttoaine? Käytöstä poistetuista venäläisistä ydinaseista. Mitä tapahtuu, kun tämä ohjelma loppuu noin 3-5 vuoden sisällä?

(C) The Ux Consulting Company, LLC

Toki uraanin hinnassa lienee jo nyt ilmaa, mutta se ei tarkoita, että tarjonta pystyisi vastaamaan nopeasti lähivuosien kysyntään. Ja mikäli näin käy, muuttuu myös hinta, joka ei uraanin kohdalla ole ollut erityisen edullinen viime vuosina:


Eli hintaheilahtelut myös uraanimarkkinoilla voivat muuttua arkipäiväiseksi, aivan kuin öljymarkkinoillakin. Asiaa ei suinkaan helpota se tosiseikka, että sijoittajat ovat hyvin tietoisia tästä volatiliteetin kasvusta ja hakevat nopeita voittoja juuri niiltä markkinoilta, jotka ovat erittäin kysyttyjä ja joissa hintavaihtelut ovat erittäin suuria.

[FIN] Kuudes ydinvoimala Suomeen?

Vaikka viides ydinvoimala ongelmineen ei ole läheskään valmis, käy keskustelu kuudennesta voimalasta kuumana. Tarja Halonen yllätti osan tahoista tänään ilmoittamalla, ettei itse kannata kuudetta ydinvoimalaa ja ettei näe ydinvoimaa yleisesti pitkän tähtäimen ratkaisuna energiahaasteeseen.

Ydinvoimaa kannattavalle SDP:lle ja erityisesti Heinäluomalle tilanne edellytti siis tavallista suurempaa selittämisen tarvetta. Heinäluoman mukaan mitän päästötöntä energiamuotoa ei voi sulkea pois.

Tarkastellaanpa näitä kahta kantaa tosiasioiden, eikä poliittisen (ir)realiteetin valossa.

Ydinvoiman ongelmat

Ydinvoima ei ole päästötöntä. Ei edes pelkällä hiilidioksiditasolla mitattuna. Kuka muuta väitää, ei perusta argumenttejaan fysikaaliseen todellisuuteen, vaan toiveajatteluun tai suoranaisiin valheisiin elinkaarianalyyseista. Toki se on vähäpäästöisempää kuin fossiilisten, kuten hiilen, polttaminen. Toisaalta, se voi olla kasvihuonekaasujen päästöiltään pahempaa kuin moderni aurinkovoima (riippuen tilanteesta) tai vesivoima.


Ydinvoiman nettoenergiasuhde on luotettavissa tieteellisissä arvioissa, eikä teollisuuden omassa propagandassa, välillä 5 - 15. Nämä ovat siis luotettaviin elinkaarianalyysiin perustuvia tieteellisesti verifioituja arvioita, eivätkä ydinvoimaa myyvien tarkistamatonta propagandaa. Pitkällä tähtäimellä tuotannollisesti järkevän energiajärjestelmän fysikaalisen järkevyyden raja kulkee kokonaisjärjestelmän nettoenergiasuhteessa paikkeilla 10. Modernit EPR-voimalat voivat ylittää tämän, mutta siitä ei ole näyttöä, koska em. reaktoreita ei ole vielä tuotantokäytössä. Lisäksi tarjolla on nettoenergiasuhteeltaan huomattavasti parempia vaihtoehtoja, kuten tuulivoimaa.


Ydinvoimaloiden polttoaine, uraani, alkaa olla äärimmäisen haluttua ja siksi myös kallista polttoainetta. Nykyinen vuotuinen kysyntä ylittää vuotuisen kaivostuotantokapasiteetin, kun tuotannosta lasketaan pois Venäjän käytöstä poistamien ydinaseiden varastoista vapautettu ydinpolttoaine. Uraanin hintaan vaikuttaa jo nyt ydinvoiman lisäkysyntä. Kukaan ei tiedä mille tasolle hinta asettuu, mikäli maailmaan rakennetaan kymmeniä uusia ydinvoimaloita, kuten jotkut visioivat. Uraani ei myöskäään ole ehtymätöntä. Nykysähkönkulutuksella maailma polttaisi kaikki rikkaan uraanin varanot kolmessa vuodessa, mikäli kaikki sähkö tuotettaisiin uraanifissiolla. Jopa nykytasolla ja vähäisemmillä tuotantolisäyksillä uraani loppuu 2050-luvun tienoilla.


Kun maailma alkaa sotia yhä kiihkeämmin uusiutumattomien energioiden varoista, niin kannattaako Suomen satsata energiamuotoihin, joiden suhteen se ei voi olla edes teoreettisesti omavarainen. Uraaniin merkittävämpi satsaaminen ei esim. vähentäisi merkittävästi Suomen riippuvuutta Venäjän maakaasusta, koska moni uraanivarannot omaava maa aikoo käyttää suuren määrän oman maansa tuotannosta (Venäjä ehkä isoimpana poikkeuksena). Tuuli- ja aurinkovoiman suhteen Suomi voi teoriassa parantaa omavaraisuuttaan energiatuotannossa. Teoreettinen mahdollisuuskin on parempi, kuin ei mahdollisuutta laisinkaan.

Lisäksi täytyy kysyä, että miksi tehdä pitkän tähtäimen satsauksia energiamuotoon, jonka nettoenergian nostaminen ei ole käytännössä mahdollista. Ydinvoimaloiden investointisyklit ja voimaloiden käyttöiät ovat niin pitkiä, että todelliset kustannukset saadaan tietää vasta vuosia käytöstä poistamisen jälkeen. Pitkät syklit eivät myöskään mahdollista uuden teknologian suhteellisen nopeaa käyttöönottoa. Nopea käyttöönotto ja jatkuvasti parantuva nettoenergiasuhde taas on mahdollista sekä aurinko- että tuulivoimassa kehittyvän teknologian avulla. Investointisyklit ja takaisinmaksuajat ovat ydinvoimaa huomattavasti lyhyempiä ja paranevat jatkuvasti.

Polttoaineen loppusijoituksen ongelmat. Aivan liian iso asia käsiteltäväksi, mutta sanottakoon, että ongelmaa ei ole ratkaistu.

Ydinvoiman hyödyt
Suomen kokonaistuuli-, vesi- ja aurinkovoimapotentiaali ei ole nykytekniikalla ja erityisesti vastustuksella järisyttävän suuri. Tästä näkökulmasta ydinvoima voi kenties olla, mikäli rikkaan uraanin saatavuus ja hinta ei ole este, järkevä lisä energiatarjonnan palettiin.

Mikäli ydinvoimalla tuotettu energia olisi pois likaisella hiilellä tuotetusta energiasta, niin saisimme suhteellisia hiilidioksidisäästöjä. Tapahtuisiko näin, vai kasvaisiko sähkön kysyntä saman verran kun ydinvoima tarjoaisi lisänergiaa, jolloin myös likainen tuotanto säilytetäisiin. Tällöin säästö olisi puhtaasti laskennallinen, emmekä hillitsisi päästöjä todellisuudessa laisinkaan. Tämä ei tosin ole ydinvoiman ongelma, mutta hyvä muistutus siitä, että aina energiantuotannon lisääminen ei ratkaise ongelmiamme, erityisesti päästöongelmia.

Lopuksi
Mitkä sitten ovat meidän suomalaisten todelliset mahdollisuudet valita kuudennen ydinvoimalan ja muiden vaihtoehtojen välillä? Elinkeinoelämän ja poliittisen eliitin mukaan vaihtoehtoja ei ole.

Kuudennen ydinvoiman rakentaminen riipuu ainakin seuraavista kysymyksistä:

• Annammeko etujärjestöjen sanella päätöksen puolestamme vai pyrimmekö äänestäjinä vaikuttamaan päätökseen?
• Olemmeko kykeneviä oikeasti säästämään energiaa merkittävässä mittakaavassa (5-15%)?
• Kuka tarjoaa myös elinkeinoelämälle kelpaavan todellisen vaihtoehdon?
• Lykkäämmekö päätöksen tekoa riittävän kauan, jolloin muiden maiden ydinvoimalatilaukset tukkivat maailman voimalarakennuskapasiteetin?
• Iskeekö maailman talouteen merkittävä lama, joka laittaa kaikki investoinnit jäihin?
• Jatkaako ydinvoima viime aikoina suhteellisen turvallista ja harvoin otsikoihin noussutta energiatuotantoaan myös lähivuosien aikana (eli ei onnettomuuksia, jotka kääntävät päät)?

Näihin tuskin kenelläkään on vastauksia, mutta jos asiasta saa päättä yksin Lipposenkin tukema ydinvoimateollisuus, niin kuudes ydinvoimala Suomessa on väistämätöntä. Ja niin vaikeaa kuin sen myöntäminen joillekin voi olla, kuudes ydinvoimala ei välttämättä ole huonoin vaihtoehto, joskaan ei myöskään lähellekään paras.

Harmillisinta koko kuudennen ydinvoimalan keskustelussa on, että kestävä vaihtoehto energian jatkuvalle tuhlaukselle ja kulutuksen kasvulle on kokonaan unohtunut. Tästä näkökulmasta olisi traagista, jos Suomeen tehtäisiin pitkäikäinen ja kallis investointi jälleen uudesta energiantuotantolaitoksesta, ennen kuin vaihtoehtoja on systeemisesti analysoitu.

Ja lopuksi, ettei totuus unohtuisi, Lehden näkemys aiheesta:

“Tarkoitus olisi, että kuudes ydinvoimala valmistuisi hiukan ennen viidettä sitten joskus”, TVO:n toimitusjohtaja Pertti Simola suunnittelee.

To Conserve or Not to Conserve

Several major media outlets have dipped into the PO & GW dilemma: LA Times, Newsweek and Guardian ran interesting articles/columns on global warming and energy use. Articles state the basic facts:

• Economic growth is largely based on growing energy consumption
• Developing countries have no plans to stop their energy growth
• Industrialized countries have no plans to start conserving
• Oil is running out (actually only Guardian states this, using experts like Chris Skrebowski)
• Oil is being replace by plentiful and dirty coal reserves (in China and in USA)
  

Then they throw questions up in the air: Can we change fast enough? Do we have the (political) will to change? Can we also curtail our emissions to fight the climate change?

The conclusions vary: we should conserve, we can't conserve, it's useless to conserve, etc.

It seems that in Peak Oil & Global Warming handling we are entering the phase of denial or even rationalising., i.e. "we can't conserve or it makes no sense to conserve".

Years 2007-2008 with rebounding oil prices, more eyes on climate news and further likely resource wars look to be the watershed for these issues. I'm banking my money on no conservation, more oil wars and cosmetic emission cuts. Then again, I seriously hope I'm wrong.

[FIN] Ooh, Venäjä on energiamahti - mikä yllätys!

YLE esitti vihdoin energiakysymyksiä käsittelevän dokumentin TV1:llä 7.2.2006. Dokumentti käsitteli pääosin kaasuntuontia Venäjältä Eurooppaan ja prosessiin liittyviä riskejä.

Ohjelmassa oli mm. seuraavia huvittavia kommentteja haasteteltavilta asiantuntijoilta:

"Kukaan ei osannut odottaa Venäjän uutta nousua maailmanmahdiksi energialla pullistelemalla."

Juu, ei tietenkään. Ei olisi tarvinnut kuin laskea yhteen: maakaasun kysynnän nousu, Euroopan perinteisten öljy- ja kaasutuottajien tuotantorajat (olivat tiedossa jo 1990-luvun puolivälistä saakka) ja Venäjän huomattavasti isommat fossiiliset varannot.

"Venäjän uusi tilanne yllätti meidät kaikki suomalaiset."

No hohhoijaa. Parempi kun ei yleistä kaikkia ihmisiä samaan ryhmään, jos ei itse ole pysynyt asioissa ajan tasalla. Venäjän energiamahdin noususta on kirjoitettu jo vuosia sitten. Jopa Putin itse kirjoitti vuonna 1997 omassa opinnäytteessään aiheesta, kuinka Venäjän luonnovaroja tulee käyttää strategisesti talouden ja maailmanmahdin parantamiseksi.

Miksi Suomessa ei sitten ole huomioitu näitä asioita? Ongelma lienee, että useimmat asiantuntijat ovat lukeneet samoja toisiansa selkäänsä taputtelevia talouslehtiä (FT, TE, WSJ) ja kovin lineaarisesti tulevaisuutta katsovia analyytikkoja, jotka kuvittelevat, että tulevaisuus on kuin tämä vuosi, mutta pari prosenttia parempi. Riskit ovat keskittyneet EU-asioihin ja täysin paperisiin mukaterrorismiuhkiin sitten vuoden 2001.

Ohjelman ansio oli kemiallisten aseiden riskin käsittelyssä: mitä Itämeren pohjassa oikeasti makaa (arviolta yli 50 000 tonnia kemiallisia aseita tynnyreissä ja pommeissa, tuntematon määrä 50-60-luvun teollisuusjätteitä)? Venäjältä rakennettava kaasuputkisto kulkee ainakin yhden tunnetun kemiallisten aseiden upotusalueen päältä.

Politiikan käsittelyn osalta dokumentti jäi kovin ohueksi: putkistojen strateginen asema, Yhdysvaltain vastutuksen motiivit, EU:n energiapolitiikan hajanaisuuden perimmäiset syyt, EU-energiamarkkinoiden liberalisointipyrkimykset ja muut systeemiset vaikuttimet jäivät kovin taustalle.

Dokumentin tekijöille hatun nosto monimutkaisen aiheen monipuolisesta käsittelystä, vaikka Venäjän kaasuvarojen riittävyys ohjelmassa jäikin kokonaan käsittelemättä.

Kaikesta huolimatta, lisää tällaista. Tärkeiden asioiden käsittelyä, eikä saman päivän ykkösuutisten "astronauttien mustasukkaisuusdraama" -saippuaoopperaa.

Who will build your nuclear power plants?

The fifth nuclear power plant in Finland is being built by a French company Areva. Areva is the leader in the field design and manufacturing of nuclear power plants.

Areva wasn't always called Areva NP. It was called Framatome ANP (a German-French nuclear industry group), until it's name change to Areva last year.

Framatome, while undoubtedly an expert in its field, has had some setbacks with some of its past projects.

A case in point is the is nuclear fuel waste depository in Ukraine. It is seriously behind the initial schedule, over the original budget and according to Kiev sources mis-constructed in a way that calls into the question the contractor's professionalism.

When visiting Chernobyl last year, the locals following the situation explained that not all of the fuel waste rods fit inside the silos constructed for them and that the building of the depository had been suspended in 2003, due to "significant defects". Areva countered by saying, they'd been kept in the dark by Chernobyl power plant management and that it was an outrage that their world-class leading expertise was being attacked. The latest information suggests that Chernobyl is trying to oust Areva and replace them with Holtec (USA) for the completion of the depository.

Another interesting piece of information concerns a Hungarian nuclear plant that suffered a serious level 3 incident in April, 2003 due to inadequate water circulation in nuclear fuel washing well. This equipment was built by Framatome. The plant manager insisted, that the the removal of the fuel in the incident be performed by a Russian company TVEL, not AREVA.

The new Olkiluoto EPR plant under construction by AREVA is already one and a half years behind schedule and may not even produce the amount of electricity at targeted price level, according to third party research.

Finland is concidering building a sixth nuclear power plant, even though the fifth plant (based on Areva's much touted EPR design) is yet to be completed or proven in practice. Even though the construction of the 6th plant would probably have to go through a standard competitive bidding process, it would likely go to Areva as well.

Now, a lot of pressure is on Areva. It has to complete the EPR at Olkiluoto as it is a showcase for them. Then again, they know that the whole world will be ordering a lot of new nuclear power plants in the coming years. This looks inevitable, when one considers the combined effects of both peak oil and global warming.

So, on one hand Areva has to build a good plant and show other potential clients that it works. On other hand, it can't risk the profits. "A rock and a hard place" comes to mind. This probably applies to other design & construction companies in the field as well. Areva is merely an example here, due to their world leading position.

In summary, a lot of new nuclear power plants are in the pipeline for various countries and they will be: built under extreme competitive pricing pressures, heavily subsidized, under tight deadlines and "new & improved" (read:untested) designs. This is not necessarily a good thing considering nuclear risks, so it's probably wise to stay alert and active on these issues.

On the flip side of the coin, it is fair to ask: what alternatives do we have? Russian natural gas? Dirty coal? The options are not many and even the troublesome supply of nuclear fuel may not be enough. In addition, it seems that not every country holds a right to generate peaceful nuclear energy.

EU's Dirty Laundry on Palm based biodiesel

Alternative energy blog had a good summary of Palm oil based bio-diesel, its downsides and how EU is linked to all of it. In short:

• Palm Oil is one of the world's biggest causes of (rainforest) deforestation
• Planting oil palms industrial style is linked to severe soil depletion, requiring heavy use of oil based fertilizers to balance the soil
• Palm oil plantations are sometimes cleared on peatland, which is drained/burned, thus releasing bound CO2
  
• In land use, palm oil production sometimes competes with food production, in areas already limited in food availability
  
• It raises the price of palm oil for other purposes, creating even more incentive to grow it
• All of the above increases global warming and hikes up the price of food for the poor
• European countries are increasing their use of palm oil based bio-diesel, including NL, UK, FIN, GER, DK, SWE, AT, FR & CH. Furthermore EU is subsidizing it's production in Southeast Asia through tax exemptions
  

To be fair, palm oil is currently deemed as one of the least evil options for bio-diesel, but using current practices, artificially cheap pricing and with no working certification scheme it looks to be a seriously unsustainable bio-fuel.

All this of course poses the question: if not palm oil based bio-diesel, then what?

That's the million euro question, of course.

There are no proven sustainable methods for bio-fuel production that scale well, have a system EROI of 10 or more, are carbon neutral and don't compete directly with food production and livelihood of people in the developing countries, who actually end up producing the biofuel. Brazil's sugarcane based bio-ethanol production is most often touted as the sustainable solution, but even it is not without its issues.

Matt Simmons : Peak Oil is here NOW

Energy industry banker Matthew R. Simmons was interviewed on Bloomberg a few days ago and basically said:

• Looking at real production numbers and not fanciful estimates, peak is here now
• In a couple of years, PO might replace global warming as the biggest issue being discussed
• We don't have time to find more oil (if it even exists)
• We need all replacement options, even targets set by Bush (in SotU '07) may be unrealistic
• We will have to do with less as alternatives will not scale to rising demand fast enough

So, there you have it. Simmons is now the Nth prominent oil industry figure to claim peak oil. The clock is ticking and reality deniers like CERA are running out of statistical lies.

On a related note, isn't it curious that now many big oil consuming countries are trying to double their emergency reserves when oil price has temporarily plummeted from it's temporary high? If oil was so abundant that production would grow to 2050 (as CERA claims) why would any of the countries be increasing their reserves? It's like putting money into a bank with zero or negative interest. They must know something they are not telling the general public.

Öljyhuipun 10 vaihetta - missä menee Suomi?

Entropy Production -blogin naseva viesti viime vuoden keväältä osoitti öljyhuipun käsittelyn viisi vaihetta. Ohessa jatkettu versio aina kymmeneen vaiheeseen saakka:

1. Kieltäminen - "Öljyhuippu? Juu, on öljy huippu asia, erityisesti nyt kun se maksaa $50/tynnyri ja hinta varmaan vielä laskee."
2. Suuttumus - "Pirun öljy-yhtiöt riistävät meitä!"
3. Kaupanteko - "Jos saamme kiinalaiset luopumaan autoista, kaikki on hyvin."
4. Masennus - "Ei tästä tule mitään, koko nykyinen hyvinvointisivilisaatio tuhoutuu."
5. Hyväksyntä - "No, näin tulee käymään. Parasta tehdä asialle jotain."
6. Suunnittelu - "Jos ajaisin työmatkani auton sijaan pyörällä... ostaisin lähiruokaa... hmmm."
   
7. Toiminta - "Ajan puolet työmatkoista pyörällä ja ostan välillä luomulähiruokaa. Oloni on jo nyt parempi."
   
8. Muutos - "Öljyhuipun vaikutukset näkyvät hitaasti kaikkialla ympärillämme, riittää kun muutumme itse myös hitaasti vastaamaan haasteisiin."
   
9. Puhuminen - "Hei, oletko kuullut helposti jalostettavien öljyvarojen loppumisesta?"
   
10. Yhteisöllisyys - "Entä jos jakaisimme auton käyttöä naapurin kanssa, perustaisimme ruokapiirin ja uusisimme yhdessä talon eristyksen ja lämmityksen."
    

Vaiheet eivät ehkä aina noudata samaa kronologista järjestystä jokaisen ihmisen kohdalla ja toiset meistä vain osaavat siirtyä turhien vaiheiden yli nopeammin. Välillä voi myös tulla takapakkia.

Missä kohtaa suomalaiset sitten ovat?

Tuntuu turhalta yleistää kaikki samaan ryhmään, etenkin kun osa on jo valveutunut (öljyhuippu-lista). Tästäkin huolimatta suuren yleisön tietoisuus ei näytä kovin hyvältä. Suomalaiset heiluvat keskimäärin vaiheiden 1 ja 2 välillä, osan valuessa takaisin vaiheeseen 1. Sitä se öljyn hinnan hetkellinen lasku teettää: öljymarkkinoiden spottihinnoista muodostuu ihmisen kuva tulevaisuudesta.

[FIN] - Viikon yhteenveto 28.1.2007 - 3.2.2007

Mielenkiintoinen viikko. Ehkä huomionarvoisinta on ollut sekä poliitikkojen, että talouden edustajien lähes yhteisääninen laulu: ilmastonmuutos on totta ja vaatii toimia. Aikamoinen muutos sitten vuoden 2001 raportin. Bio-polttoaineista ja kuudennesta ydinvoimalasta on tullut samaan hengenvetoon yhä tärkeämpiä puheenaiheita. Tässä ilmastossa kuluttajien on yhä vaikeampi erottaa todella kestävään toimintaan pyrkiviä yrityksiä ja todella vihreitä poliitikkoja, koska kaikki laulavat kuitenkin ympäristönsuojelun ilosanomaa. Sitä tarjotaan, mikä myy.

Oliko poliitikoilla ja yrityksillä sitten muuta mahdollisuutta? IPCC:n viimeisin raporttiversio ei jättänyt enää paljon arvailujen varaa. Vain paatunut todellisuudenkieltäjä ja henkisesti jälkeenjäänyt voi enää epäillä ilmastonmuutosta ja ihmisen vaikutusta sen viimeaikaiseen kiihtymiseen. Vähemmällä huomiolle jäi kansainvälisen energia järjestön, IEA:n, ilmoitus ilmastonmuutosta hillitsevien toimien kirjosta: energiaa on säästettävä ainakin 10% kokonaiskulutuksesta ja kaikkia vähäpäästöisiä energiatuotantomuotoja, kuten ydinvoimaa ja biopolttoaineita, on kasvatettava merkittävästi (suuripäästöisten kustannuksella).

Luonnollisesti IPCC:n raportti sai myös kaikkien kilpailevien energiamuotojen lobbaajat liikkeelle: ACORE puhuivat todellisten uusiutuvien energiamuotojen puolesta, kun taas lobbaajat Australiassa näkivät uutisten tekevän ydinvoiman lisäämisen välttämättömäksi. Suomessa kuudennen ydinvoimalan rakentamiselle on käytännössä annettu jo hiljainen lupaus, vaikka muodollisesti lupahakemusta ei ole edes jätetty.

Mielenkiintoisen raportin julkaisi myös brittiläinen Soil Association, joka pohti öljyhuipun ja ruokatuotannon välisiä yhteyksiä. Harva tuntuu ymmärtävän, että moderni teollinen ruokateollisuus on täysin riippuvainen öljystä: lannoitteet, kasvi- ja hyönteismyrkyt, kylvö, keruu, esivalmistus, jakelu, pakkaus- ja ruokavalmisteteollisuus ovat äärimmäisen riippuvaisia öljystä ja maakaasusta. Pitkällä tähtäimellä näiden kahden resurssin edes vakava hintojen nousu tai saatavuusongelma aiheuttaisi pahoja ruokatuotanto-ongelmia ympäri maailmaa. Kyse ei siis ole vain siitä, kuinka paljon bensa maksaa pumpussa ja monilitraisella koneella varustettuja autoja ihmiset ostavat. Asian systeemistä haastetta esittelee tiiviistä myös kirja Eating Fossil Fuels, josta kerromme lisää tuonnempana.

Harmillista Suomen osalta on, että media nukkuu vieläkin täydellistä ruususen unta energian kysynnän, riittävyyden, vaihtoehtojen ja riskien suhteen. Rehellinen uutisointi Saksan Venäjä-maakaasutuonnin, Ruotsin maakaasuputken, Venäjän maakaasun riittävyyden, Suomen bio-polttoainetuotannon skaalautumishaasteiden ja nestemäisten polttoaineiden tulevan kriisin
suhteen on lähes olematonta. Aivan kuin mediaa ei kiinnostaisi, se ei ymmärtäisi tai todennäköisimmin, uskaltaisi, kertoa asioista.

Muistutukseksi suomalaisille, liitämme tähän oheen taas mainion kuvan, joka kuvaa haasteen mittakaavaa (kuva Hirschin raportista Yhdysvaltain viranomaisille vuonna 2005):



Kun öljyn maailmanlaatuinen tuotanto alkaa vähentyä, sitä ei voi yksinkertaisesti korvata vain yhdellä biopolttoaineella tai säästämisellä. Tarvitsemme pitkäkestoisia, moninaisia ja ennakoidusti käyttöönotettuja vaihtoehtoja. Ja jos aiomme pitää myös ilmastonmuutoksen aisoissa, niin raskas öljy (engl. tar sands) ja hiili öljystä (coal-to-liquids) eivät välttämättä mahdu vaihtoehtoarsenaaliin laisinkaan.

Kieltämällä todellisuus, kunnes ongelma on sylissä, ei auta ketään.